torstai 27. syyskuuta 2012

Excuses, excuses..

Se oli tasan kaksi päivää sitten kun Nöttöstä nukuttaessa mietin (silloin on eniten aikaa miettiä) että on aika tekopyhää väittää, ettei muuttaisi itsessään mitään jos voisi. Vai oletko kenties sinä niitä ihmisiä jotka todella, aikuisten oikeesti cross your heart and hope to die et muuttaisi mitään, siis mitään itsestäsi jos voisit?

Minä muuttaisin ja paljon.

Olisin iloisempi, hymyilisin paljon ja olisin seurallisempi. Levittäisin ympärilleni lämpöä.

Olisin kärsivällisempi.

Olisin huolellisempi ja siistimpi.

Pienennyttäisin rintani.

Revityttäisin hampaani pois, laittaisin tilalle leukaluihin ruuvattavat hampaat kauniiseen valkoiseen riviin, eikä niitä tarvitsisi ikinä korjauttaa.

En purisi kynsiäni enkä kynsinauhojani.

En repisi jokaista lerpattavaa nahkaa, rupea ja näppyä jottei niistä tulisi niin kauhean näköisiä kuin ne nyt ovat.

Ennenkaikkea, olisin hoikempi.

Haluaisin että söisin vähemmän ja liikkuisin enemmän. Tämän asian tiimoilta kävin seuraavanlaisen vuoropuhelun itseni kanssa pääni sisällä juuri äsken:

- Ei oo kyllä nälkä mutta syömpä nyt kun Nöttönen nukkuu niin saa rauhassa syödä.
 
Syöt kuitenkin taas kun Nöttönen herää ja syö, huijaat vaan itseäsi. -

- Niin se kai on.. mutta syön nyt vähän ja sitten vähän.
 
Tuo on aivan normaali annos. -

- Ei pienemmällä lähde nälkä.
 
Mutta eihän sulla ollut nälkä? -

...syödessä...

- Hittoku tää elämäntilanne on tämmönen ettei voi edes lenkillä käydä että laihtuis..

Miksei voi? -

- No koska olen Nöttösen kanssa yksin viikot, ainoa mahis ois käydä lauantaina eikä se riitä.
 
Mikset voi käydä Nöttösen kanssa? -

- Ei vaunujen kans voi sillain juosta..

Voi juosta ja se itseasiassa kasvattaa vastusta jolloin treenaaminen on tehokkaampaa. -

- On se kuitenki niin hankalaa..

Sulla on monia kavereita jotka tekee just niin, mikä siitä sulle tekee niin ylitsepääsemättömän (lue: v%!+n) vaikeaa? -

Puhuin siis itse itseni pussiin mielessäni kahteen otteeseen joten kai mulla ei sitten auta kun ottaa itteeni niskasta kiinni ja ruveta hommiin. Maanantaina sitte.
 
Ja miksei jo tänään? -


...Grrrrr...

3 kommenttia:

  1. HIh, miten mua naurattaa täällä ihan hurjana....nään itteni tässä postauksessa niin selkeesti, just noin mäkin kinaan itekseni mitä moninaisimmissa asioissa....ja joo, oon usein pettyny muhun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ookkin ikävä tapella ittensä kanssa kun tietää olevansa oikeassa ;)

      Poista
  2. Hehe..joo..no nyt kun luin nämä sinun esimerkit niin kyllä se kynsien pureminen,annosten valtaisaan kokoon huomion kiinnittäminen, pinnan kasvattaminen ja erityisesti nuo rinnat sais multakin pisteen :D jään listoille uudeksi lukijaksi. sen verran herkullisia nää sun ulkomaan kuvas on :P

    VastaaPoista